Mitä minulle tarkoittaa "olla rento"?

Monesti miellämme ihmisen, jota kuvaillaan rennoksi tyypiksi, sellaiseksi henkilöksi joka ei ota turhia paineita, hermostu helposti tai huolehdi liikoja. Sisäinen rentous on kuitenkin tavallaan ihan muuta kuin tällainen ainoastaan sangen huolivapaa meininki. Rento ei ole sama kuin hälläväliä tai laiska. Sisäinen rentous ja rento elämänasenne on useimmiten jokseenkin opeteltu taito, jossa ihminen on ensiksi huolellisesti tutustunut itseensä vikoineen ja hyvine puolineen. Jotta asioihin ja elämään kykenee suhtautumaan rennosti, tulee matkalla oppia virheistään ja onnistumisistaan, sattumistakin, sekä myöntää rehellisesti itselleen omat heikkoudet ja voimavarat ja ylipäätään tutustua peilikuvasta tuttuun henkilöön, jotta omat elämänhallinnan henkiset resurssit ja arvot ovat itsellä hyvin tiedossa.

Rentouden polulle lähdetään usein myös jonkin suuremman, elämän tarjoaman kriisin tai pompun jälkeen. Kun kohtaamme mittavan vastoinkäymisen, useimmiten tarkastelemme siitä selvittyämme elämänarvot uusiksi ja saatamme todeta, ettei kovin monella asialla olekaan lopulta niin suurta merkitystä, kuin olemme aikaisemmin kuvitelleet.

Itselleni kävi näin vuonna 2014, kun melkein menetin henkeni polvileikkauksen komplikaationa ilmenneeseen keuhkoveritulppaan. Kuten monet muutkin, myös minä olin aina ajatellut lapsellisesti olevani jotenkin kuolematon. Siksi tuntui todella uskomattomalta, että minä, siis minä itse meinasin kuolla, heittää lusikan nurkkaan, potkaista tyhjää, kupsahtaa, vaihtaa hiippakuntaa.

Kun tämän veritulppa-episodin jälkeen mennessäni sairaalaan tarkastuskäynnille, lääkäri sanoi minulle että on suoranainen ihme, että istun siinä hänen edessään, havahduin miettimään itseäni ja sitä mihin ja miten haluan tässä elämässä aikani käyttää. Tämä lääkärin vilpitön kommentti sai minut lopulta tajuamaan, miten sattumanvaraista oli, että kyseisenä päivänä kun keuhkoveritulppa minulla todettiin, ylipäätään menin lääkäriin. Jollen olisi mennyt sinä päivänä ja jollei minua sattumoisin olisi tutkinut erittäin pätevä lääkäri, olisin tuona iltana mennyt viimeisen kerran nukkumaan.

Kaikesta tästä kumpusi lopulta ikäänkuin lempeä vimma, joka on siitä lähtien kuljettanut minua. Kun olin käynyt läpi nämä itseeni liittyvät, ajatukselliset tutkimukset ja käsittänyt, että en todellakaan ole kuolematon ja että jokainen elämäni hetki todella on minulle arvokas, päätin ryhtyä elämään niin, etten koskaan rajoita itseäni toisten ihmisten mielipiteiden tai "en osaa/en pysty"-asenteen kautta. Mukavuusalueeltani poistumisesta tuli minulle punainen lanka jota olen yrittänyt seurata erilaisissa tilanteissa siitä lähtien. Se tarkoittaa, että pyrin suhtautumaan elämän eteeni heittämiin asioihin enemmän mahdollisuuksina kuin uhkina. Olen itselleni armollinen enkä suhtaudu itseeni liian vakavasti. Pyrin ihmisenä kehittymään ja oppimaan sekä auttamaan ja tukemaan muita. Yritän aktiivisesti tarkistella asenteitani eri asioiden suhteen ja välttämään ehdotonta suhtautumista. Haluan olla elämälle utelias!

Näin siis lähdin itse toteuttamaan omassa elämässäni rennompaa asennetta. Yritän välttää murehtimista terveydestä, taloudesta, läheisistä ja maailmantilanteesta, pyrin kohtaamaan ja ratkaisemaan ongelmat ja vastoinkäymiset silloin kun ne tulevat eteeni. Hetkessä eläminen on taito, jota jollain tasolla yritän kehittää päivittäin. Pyrin myös näkemään asioissa positiivisia puolia ja iloitsemaan arjessa pienistä asioista. Laitan puhelimen pois, television kiinni. Menen ulos ja jään katselemaan puussa kiipeävää tikkaa. Kumarrun rapsuttamaan koiraa. Koitan viettää aikaani sellaisten ihmisten seurassa, jotka eivät valita turhista ja jotka pitävät minua ihmisenä arvokkaana.

Jos maito kaatuu, kivi lentää ikkunaan, myöhästyn töistä, sukkahousut menevät rikki, koira ripuloi matolle tai teini kiukuttelee, ei ole vakavaa. Siivoan jäljet ja elämä jatkuu. Ei tarvitse velloa tai murehtia näitä.

Jos joku ei pidä ratkaisuistani esimerkiksi työelämässä, tai pidä minusta muuten ihmisenä jossakin tilanteessa, ei haittaa. Heillä on oikeus olla he ja minulla on oikeus olla minä.

Älä siis, sinä ihana lukija, elä muiden elämää tai muiden sanelemaa elämää. Luo oma elämäsi ja elä sitä omin odotuksin, niin sinussa pysyy rentous ja rauha.

Se on melkeinpä rentona olemisen ydin!

Terveisin Anna

Voit halutessasi kommentoida tekstiä info@mamsellitar.fi