Ilolla pimeään

Pimeät ajat ovat täällä jälleen ja siksi haluaisin kertoa sinulle muutaman vinkin siitä, miten itse torjun harmauden ja pimeyden aiheuttamia mielenpomppuja. Monelle meistä harmaat päivät ja pimeät illat käyvät voimille ja latistavat energiatasoja ja pirteää mieltä, mutta oikealla asenteella syys ja talvikausi on mahdollista kääntää onnenpäiviksi, vaikka olisitkin kesän lapsi.

Ihan ykkösenä synkkään aikaan kannattaa varustautua positiivisella asenteella, eli positiivisella ajattelulla. Positiivinen ajattelu ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi jotenkin väkisin olla onnellinen ja hymyillä naama vinossa vastoinkäymisien läpi. Itse ajattelen näin; Meillä on olemassa ikäänkuin "henkinen sisupussi", jonne rentoutumalla, hyviä hetkiä viettämällä, lepäämällä, ystäviä tapaamalla jne kertyy sisäistä vahvuutta, voimaa ja sisua varastoon. Arjen haasteet ja pienet päivittäiset kierrepallot verottavat tätä varastoa, jos annamme niiden tehdä niin. Tässä kohtaa kuvaan astuu ajattelutapasi. Jos suhtaudut itseesi ja eteesi osuviin arkisiin tapahtumiin rennosti, hoidat ne asiat mitkä pystyt, olet avoin, ystävällinen ja huolehdit omasta hyvinvoinnistasi, ymmärrät helpommin ettei pikkuasioista kannata hermostua, eikä kiukkua ja katkeruutta kannata kanniskella mukanaan. Eli lyhyesti; omaat positiivisen asenteen ja ajattelutavan,  jolloin sisupussisi ei hupene arjessa ja pystyt tasaisesti täyttämään sitä, kun osaat nauttia pienistä asioista etkä ota itseäsi ja tekemisiäsi niin kovin vakavasti.

Jos taas jatkuvasti hermostut pikkuasioista, asetat itsellesi vaatimuksia niin työhön kuin kotiinkin, suoritat elämää verenmaku suussa, puhut itsellesi arvostelevasti,tuomitsevasti ja rumasti ja koet, että tarvitset laatuaikaa omasta elämästäsi, saatat olla negatiivinen ajattelija ja siinä tapauksessa sisupussisi tyhjenee arjessa, eikä ole käytettävissäsi silloin, kun kohtaan jonkinlaisen suuremman haasteen elämässäsi. Tästä syystä vuoden pimeimpään aikaan kannattaa ehdottomasti lähteä pienellä asennetarkistuksella ja tarkkailla itseään; Kannattaako tästä hermostua? Onko tämä nyt niin paha moka? Voisiko aikatauluttamista vähän höllentää? Voisinko hetkeksi lopettaa kontrolloimisen? Mitä jos tänään nauraisin hölmöilylleni harmistumisen sijaan?

Ja sitten lempparini, kirja joka aikanaan johdatti minut synkkien aikojen ihmemaahan; Tanskalaisen onnellisuusinstituutin johtajan, Meik Wikingin kirjoittama Hygge-Hyvän elämän kirja (The little book of hygge). 

Sain kyseisen kirjan ihanalta bonustyttäreltäni joululahjaksi muutamia vuosia sitten ja rakastuin siihen oitis. Kirja on kannesta kanteen täynnä rentoa tanskalaista elämänasennetta, lämpöä, kynttilää, villasukkaa, askartelua, mietteitä onnellisuudesta, lohturuokareseptejä, ideoita kivoihin illanviettoihin ystävien ja perheen kanssa,voileipiä, pulkkamäkiä ja ruokakomerojuhlia. Kirjan avulla ja vinkeillä pärjää ihan loistavasti hyvällä fiiliksellä marraskuusta maaliskuuhun. Tässä pieni lainaus kirjan loppusanoista;

"Suurin osa elämästämme koostuu pienistä asioista. Ei vain kylminä tammikuun päivinä, vaan joka päivä. Kerran vuodessa- tai useammin, jos olemme onnekkaita- saatamme löytää itsemme meren rannalta jossakin eksoottisessa maassa, ja voimme löytää kaukaiselta rannalta sekä hyggeä että onnellisuutta. Hyggessä on kuitenkin kyse siitä, että hyödynnämme mahdollisimman hyvin sitä, mitä meillä on yllin kyllin; tavallisia päiviä. Ehkäpä Benjamin Franklin on sanonut osuvimmin: Onni koostuu enemmän jokapäiväisistä pienistä mukavuuksista ja nautinnoista kuin suuresta määrästä hyvää onnea, jonka kokee vain harvoin. Nyt lähden tapaamaan isääni ja hänen puolisoaan. Taidan ottaa kakkua."

Kirja on todella syleilevä ja lempeä ja jos sinulla ei ole mielikuvitusta keksiä arkeen pieniä kivoja puuhia, kirjasta löydät takuulla mukavia vinkkejä. Koska kirja on tehty vuonna 2016 se ei välttämättä ole kirjakauppojen listoilla, mutta nettiantikvariaateista sitä on aika hyvin saatavilla, kun viimeksi viikko sitten tarkistin. Suosittelen metsästämään tämän ihanuuden!

Seuraavaksi vinkkaan talviuinnista. Jos suinkin kykenet mukavuusalueesi ulkopuolelle, suosittelen tutustumaan lähimpään talviuintisaunaasi. Mikään ei räjäytä dopamiinin ja endorfiinin säiliöitä niin voimaannuttavalla tavalla, kuin pulahdus avantoon pimeässä illassa tai kuulaan huurteisessa aamussa ja saunominen siihen päälle. Tosin itse en sauno, pidän iholle ja sieluun jäävästä vahvasta tunteesta niin paljon.

Lopuksi suosittelen lämpimästi hellimään itseäsi, ole lempeä ja armollinen peilikuvallesi ja mielellesi. Vietä aikaa sellaisten ihmisten kanssa joilta saat hyvää energiaa, silittele eläimiä, polta kynttilöitä, puhu itseksesi, juo paljon glögiä ja kaakaota. Tee mukavia asioita ja hellitä vähän; maailma pyörii myös ilman sinua ja tahtipuikkoasi.

Terkuin Anna